Kalastusyhdistys

Yli kymmenen Renkajärven vesiosakaskuntaa on vuokrannut vesialueensa Renkajärven kalastusyhdistykselle. Yhdellä kalastonhoitomaksulla voi siten kalastaa koko Renkajärven alueella.

Kalastonhoitomaksu vuonna 2024 on 20 e /ruokakunta. Hoitomaksun, joka on samalla yhdistyksen jäsenmaksu, suoritettuasi voit kalastaa koko Renkajärven alueella samanaikaisesti neljällä verkolla (max. pituus 30 m/verkko) ja kymmenellä katiskalla tai merralla tai koukulla. Kalastus edellyttää, että valtakunnallinen kalastonhoitomaksu on suoritettu. Kalastusyhdistyksen hoitomaksu oikeuttaa yhden venekunnan samanaikaiseen uistelulupaan ilman vaparajoitusta. Hoitomaksu on talouskohtainen.

Pyydykset merkitään pyydysmerkillä tai polalla, jossa on selvästi etu- ja sukunimi ja puhelinnumero. Pyydysmerkin tai polan tulee ulottua vähintään 15 cm vedenpinnan yläpuolelle. Jos käytät lippusalkoa, sen on oltava vähintään 40 cm korkea, ja siinä on oltava 15 cm:n lippu. Merkitse verkkosi samanlaisilla merkeillä, jotta verkon linja näkyy myös uistelijoille. 

Kalastusyhdistyksen hallitus suosittelee käyttämään solmuväliltään alle 26 mm tai yli 49 mm verkkoja. 

Rapumerroissa riittää 5 cm:n korkuinen koho.

Muistathan, että polttomoottorikäyttöiset perämoottorit on kokonaan kielletty lintujen pesimäaikana 1.4.–30.6. ja muuna aikana moottorin teho ei saa ylittää 5 hv. Sen sijaan sähköperämoottorin käyttö on sallittu aina, kunhan veneen nopeus ei ylitä 8 km/h.

Renkajärven kalaistutukset ja kalakannat

Kalastusyhdistys kerää jäsenmaksulla varoja Renkajärven kalakantojen kehittämiseen. Noudatamme istutuksissa Hämeen kalatalouskeskuksen aluesuunnitelmaa, jonka mukaan Renkajärveen sopivat parhaiten istutuskaloina kuha, siika ja taimen. 

Olemme vuoden 2010 jälkeen istuttaneet kolmesti taimenta noin 4000 euron arvosta. Taimen on istutettaessa kolmivuotiasta ja painaa noin 400 g per istukas. Kuhaa on istutettu kahdesti kolmen vuoden jaksoissa yhteensä yli 9000 eurolla. Kuha on istutusvaiheessa vuoden tai kahden vuoden ikäistä. Istutusikä riippuu usein siitä, miten hyvin kasvatus on edellisenä tai sitä edellisenä vuonna onnistunut. Siian istutuksessa vallitsee samanlainen tilanne. Siikaa on istutettu 6000 euron arvosta. 

Palaute istutusten onnistumisista on ollut hyvä. Kuha- ja siikakanta on kasvanut ja yhä useammin ne käyvät pyydyksiin. Taimen on satunnaisempi. Renkajärven luonnossa hyvin lisääntyvät kalat ovat muikku, hauki, ahven, made, lahna ja särki. Muikkua saa parhaiten järven syvänteistä, 14 – 16 mm silmäkoon verkolla. Renkajärven made- ja särkikalat on maultaan erinomaisia läpi vuoden, sillä järven vesi on puhdasta ja syvänteissä tarpeeksi kylmää kesälläkin pitämään kalan maun raikkaana.

Kalastuksen aktiivinen yhteistyöverkosto

Kalastusyhdistys tekee yhteistyötä myös Hämeenlinnan kalatalousalueen kanssa. Kalatalousalue on ollut tiiviisti Renkajärven alueen kalaston kehittämisessä,  esimerkiksi osallistumalla Renkajoen vanhojen luukkupatojen muuttamiseen vaelluskalojen nousun mahdollistaviksi pohjapadoiksi. 

Hämeen ja Päijänteen ympäristön eri kalatalousalueet yhdistävä Hämeen Kalatalouskeskus on myös tuottanut tämän videon, jossa esitellään taimenen kutusoran lisäämistä Renkajoen koskeen patomuutoksen jälkeen.